Kolmas karppipäivä takana, ja olo on ihan ok. En ole vielä kuollut
ainakaan. Itseasiassa koko päivän olo on ollut tosi hyvä. Jerkku tosin
kiukkusi ja kiristeli hermoja, mutta se nyt tuskin liittyy
karppaukseen. Aamulla messengerissä Erika ihmetteli, että olenko saanut
vai syönyt levyllisen suklaata kun kuullostin niin "iloiselta"? No olo
oli kyllä aamusta hyvä ja virkeä, jaksoin jopa pistää nätit vaatteet,
laittaa hiukset ja hitusen meikatakin. Oli kiva käydä ulkona tukka
tanassa, ihan jopa käytiin Jerkun kanssa postilaatikolla asti ja
leikittiin kuormurilla tuossa etupihalla. Mistä lie johtui aamun
energisyys, tuskin nyt pelkästään karppauksesta.Ehkä suurin syy oli se,
että Jimmy eilen imuroi ja raivasi, kun olin kaupassa. Valitettavasti
koirat ja Jerkku on hoitannut jo asian siihen pisteeseen, että
huomenaamulla tuskin on yhtä hyvä fiilis. Ellei se sitten johdu
kuitenkin tästä uudesta "elämäntavasta".Uskotaan nyt vielä kuitenkin
ennemmin Jimmyyn ja siivouksen voimaan. ;)
Aamupalaksi söin yhden karppirieskan, keittokinkulla, juusoviipaleella
ja kurkulla. Lounaaksi sitä kukkakaalimössöä ja n. klo 17-18 söin
pienen slicen meetwursipiirakkaa, jota en tuossa muodossa kyllä enää
tee. Se oikeen lilluu rasvassa, ja vaikka tietyllä tapaa tähän
uskonkin, niin kohtuus kuitenkin siinä rasvassa ja kermassakin. Pitää
seuraavan kerran kokeilla sitä ruisjauhoilla, vähemmällä voilla ja
esim. palvikinkkukuutioilla. Iltapalaksi riittänee runsaasti vettä.
Vielä ei ainakaan tee mieli ruokaa, eikä enää tähän aikaan viitsisi
muutenkaan kovin raskaasti syödä. Kohta pitää kuitenkin nukkumaan
laittautua.
Otsikosta sen verran, että ehkä tuossa kiteytyy
sen karppauksen ideologia jossain määrin, voi ja kerma on sallittuja,
niin niitä ei ehkä teekkään mieli enää niin kovasti..Minun tekee nyt
kovasti mieli tuoresalaattia, kurkkua, tomaattia, ehkä vähän paprikaa,
fetaa... :P Siis minun, joka ei yleensä pieraisekkaan salaateihin päin,
vaan kasvikset pitää yleensä olla keitettyjä tai uitettuna
salaatinkastikkeessa. Onko tämä sittenkin vain psykologiaa?Pari päivää
ilman hiilareita, niin jopa Riikan tekee mieli syödä heinää? No, kirjan
mukaan tässä on muitakin "perusteluita" miksi tämä toimii. Esim. se
juttu on, että monesti "rasvattomiin" tuotteisiin on lisätty sokeria,
jotta saadaan makua, ja loppujenlopuksi kalorimäärä on sama, kuin
rasvallisessa vastaavassa. Ja ehkä on kuitenkin parempi käyttää pieni
nokare voita, josta tulee parempi maku, kuin isompi määrä teollista
kovetettua kasvimargariinimössöä. Yksi osa karppauksen ideologiaa
on tietääkseni se, että käytetään ruoka-aineita mahdollisimman
luonnollisessa muodossa, eli vältetään teollista mössöä, lisäaineita
jne, siksi suositaan luonnonjugurttia, voita, kermaa jne. Siinä
kirjassa oli mainittu tälle ihan tutkimustulokset ja perustelutkin,
mutten niitä nyt just muista. Terve järki kannataa ehkä kuitenkin
säilyttää, eikä ole tarkoitus, että karppaaja lusikoi voita suoraan
rasiasta ja ottaa kermahuikat päälle. Enkä kyllä niin ajatellut
tehdäkkään. Eikä kyllä tee edes yhtään mielikään.
Toinen
juttu mikä mietityttää tässä sydänsairaiden ja kevyttuotteiden
luvatussa maassa on, että MIKSI? Miksi kauppojen hyllyt notkuu kevyt
sitä, rasvatonta tätä ja silti suomalaiset on sydän- ja
verisuonitautien kärkimaa, ihan kuin Jenkitkin, missä käsittääkseni on
kanssa tuo low fat-kulttuuri. Juttelin tuossa juuri JaanaP:n kanssa yks
päivä saksan kaupoista, kun Jaana sinne juuri muutti. Saksassa
_vähärasvaisin_ maito vastaa kai meidän ykkös tai kevytmaitoa. Täysin
rasvatonta ei ole kailaisinkaan saatavilla, sama pätee kai jugurtteihin
yms. Kasvirasvamargariinitkin on kai kiven alla. Miksi Saksa ei sitten
ole sydän ja verisuonitautien kärkimaa?(vai onko? Pitää tutkia
asiaa...) Onko saksalaisilla sisäänrakennettu voin, kerman ja
sokerin kohtuullisuusnappula, joka suomalaisilta jäänyt "jumalan"
luomistyössä tyystin tekemättä?
Siinäpä sitä pohdittavaa
tälle illalle. Ehkä paras ja kultaisin keskitie on jonkinlainen
kohtuullistaminen kaikessa? Tiedä siitä, mutta nyt mennään näin ja
katsotaan miten ämmän käy.
torstai, 30. maaliskuu 2006
Kommentit