Kolmas karppipäivä takana, ja olo on ihan ok. En ole vielä kuollut ainakaan. Itseasiassa koko päivän olo on ollut tosi hyvä. Jerkku tosin kiukkusi ja kiristeli hermoja, mutta se nyt tuskin liittyy karppaukseen. Aamulla messengerissä Erika ihmetteli, että olenko saanut vai syönyt levyllisen suklaata kun kuullostin niin "iloiselta"? No olo oli kyllä aamusta hyvä ja virkeä, jaksoin jopa pistää nätit vaatteet, laittaa hiukset ja hitusen meikatakin. Oli kiva käydä ulkona tukka tanassa, ihan jopa käytiin Jerkun kanssa postilaatikolla asti ja leikittiin kuormurilla tuossa etupihalla. Mistä lie johtui aamun energisyys, tuskin nyt pelkästään karppauksesta.Ehkä suurin syy oli se, että Jimmy eilen imuroi ja raivasi, kun olin kaupassa. Valitettavasti koirat ja Jerkku on hoitannut jo asian siihen pisteeseen, että huomenaamulla tuskin on yhtä hyvä fiilis. Ellei se sitten johdu kuitenkin tästä uudesta "elämäntavasta".Uskotaan nyt vielä kuitenkin ennemmin Jimmyyn ja siivouksen voimaan. ;)

Aamupalaksi söin yhden karppirieskan, keittokinkulla, juusoviipaleella ja kurkulla. Lounaaksi sitä kukkakaalimössöä ja n. klo 17-18 söin pienen slicen meetwursipiirakkaa, jota en tuossa muodossa kyllä enää tee. Se oikeen lilluu rasvassa, ja vaikka tietyllä tapaa tähän uskonkin, niin kohtuus kuitenkin siinä rasvassa ja kermassakin. Pitää seuraavan kerran kokeilla sitä ruisjauhoilla, vähemmällä voilla ja esim. palvikinkkukuutioilla. Iltapalaksi riittänee runsaasti vettä. Vielä ei ainakaan tee mieli ruokaa, eikä enää tähän aikaan viitsisi muutenkaan kovin raskaasti syödä. Kohta pitää kuitenkin nukkumaan laittautua.

Otsikosta sen verran, että ehkä tuossa kiteytyy sen karppauksen ideologia jossain määrin, voi ja kerma on sallittuja, niin niitä ei ehkä teekkään mieli enää niin kovasti..Minun tekee nyt kovasti mieli tuoresalaattia, kurkkua, tomaattia, ehkä vähän paprikaa, fetaa... :P Siis minun, joka ei yleensä pieraisekkaan salaateihin päin, vaan kasvikset pitää yleensä olla keitettyjä tai uitettuna salaatinkastikkeessa. Onko tämä sittenkin vain psykologiaa?Pari päivää ilman hiilareita, niin jopa Riikan tekee mieli syödä heinää? No, kirjan mukaan tässä on muitakin "perusteluita" miksi tämä toimii. Esim. se juttu on, että monesti "rasvattomiin" tuotteisiin on lisätty sokeria, jotta saadaan makua, ja loppujenlopuksi kalorimäärä on sama, kuin rasvallisessa vastaavassa. Ja ehkä on kuitenkin parempi käyttää pieni nokare voita, josta tulee parempi maku, kuin isompi määrä teollista kovetettua kasvimargariinimössöä. Yksi osa  karppauksen ideologiaa on tietääkseni se, että käytetään ruoka-aineita mahdollisimman luonnollisessa muodossa, eli vältetään teollista mössöä, lisäaineita jne, siksi suositaan luonnonjugurttia, voita, kermaa jne. Siinä kirjassa oli mainittu tälle ihan tutkimustulokset ja perustelutkin, mutten niitä nyt just muista. Terve järki kannataa ehkä kuitenkin säilyttää, eikä ole tarkoitus, että karppaaja lusikoi voita suoraan rasiasta ja ottaa kermahuikat päälle. Enkä kyllä niin ajatellut tehdäkkään. Eikä kyllä tee edes yhtään mielikään.

Toinen juttu mikä mietityttää tässä sydänsairaiden ja kevyttuotteiden luvatussa maassa on, että MIKSI? Miksi kauppojen hyllyt notkuu kevyt sitä, rasvatonta tätä ja silti suomalaiset on sydän- ja verisuonitautien kärkimaa, ihan kuin Jenkitkin, missä käsittääkseni on kanssa tuo low fat-kulttuuri. Juttelin tuossa juuri JaanaP:n kanssa yks päivä saksan kaupoista, kun Jaana sinne juuri muutti. Saksassa _vähärasvaisin_ maito vastaa kai meidän ykkös tai kevytmaitoa. Täysin rasvatonta ei ole kailaisinkaan saatavilla, sama pätee kai jugurtteihin yms. Kasvirasvamargariinitkin on kai kiven alla. Miksi Saksa ei sitten ole sydän ja verisuonitautien kärkimaa?(vai onko? Pitää tutkia asiaa...) Onko saksalaisilla sisäänrakennettu  voin, kerman ja sokerin kohtuullisuusnappula, joka suomalaisilta jäänyt "jumalan" luomistyössä tyystin tekemättä?

Siinäpä sitä pohdittavaa tälle illalle. Ehkä paras ja kultaisin keskitie on jonkinlainen kohtuullistaminen kaikessa? Tiedä siitä, mutta nyt mennään näin ja katsotaan miten ämmän käy.