perjantai, 25. huhtikuu 2008

Meille kuuluu...

Hyvää...

Arvatkaa, mikä on se asia, mikä saa naaman näyttämään tältä? 1497210.jpg

Ja tältä:

1497212.jpg

Nonniin, uudet silmälasit oli ihan hyvä huomio, mutta ei oikea vastaus. Saaminen oli toinen hyvä vaihtoehto, muttei sekään yksinään ihmeitä tee...

Se oikea vastaus on ihastuminen ja rakastuminen. Se saa hymyn korviin, perhoset vatsaan ja antaa haaveille siivet. Täällä on siis kevättä rinnassa. Runsain mitoin. <3

torstai, 27. maaliskuu 2008

Tucca on uus, naama on vanha...

Eikä tucassakaan muuttunut ku pituus. :D Seuraavaksi puoleksi vuodeksi taas kasvunvaraa... :D Ja kulmakarvat kaipais kiireesti jotain. Ehkä dynamiittia??

1413874.jpg

maanantai, 10. maaliskuu 2008

koulujuttuja

Tänään kävin koulussa. Menin tunnille. Ryhmän vastaava ilmoitti, että "minusta sun pitäis aloittaa syksyllä kokonaan alusta uudelleen". Sanoin, että ei muuten käy. Pakkasin kamat, häivyin mitään sanomatta luokasta. Painelin opettajan huoneeseen, kerroin opolle tilanteen ja ryhmän vastaavan sanat, juttelin opon kanssa, joka vastaa oppisopimuslaisista. Käytiin kurssi kurssilta läpi, mikä mättää. (Mättää se, että mun opiskelupäivinä on ollut tosi paljon it:tä, eli itsenäistä, ja jotain diipadaapakursseja, ja ne tärkeimmät pakolliset on mennyt kokonaan ohi, minusta riippumattomista syistä, ne diipadaapat olis voinut suorittaa etätehtävilläkin.) Opo oli aika järkyttynyt ryhmästä vastaavan opettajan kommentista, ja moka oli ollut tämän ryhmän vastaavan opettajan.

Sitten menin etsimään koulutusjohtajaa. Löysin sen opettamasta, ovi oli auki. Vinkkasin ovelta:
Minä: Johtaja, olisko sulla mulle jossain välissä hetki aikaa?
Johtaja: No mitä asia koskee ja kuinka pitkä aika?
Minä: No jokunen minuutti. Ajattelin haukkua sinut ja tän koko paskasysteemin, kun integroidaan yksi ainut opso-opiskelija nuorisoasteen ryhmään. Saat valita itse, teenkö sen julkisesti tässä, opettajan huoneessa, vai mennäänkö sun huoneeseen juttelemaan kahden kesken.
Johtaja: *naureskellen* no kun asia ei koske lääkelaskentaa, niin sopiiko mun huoneessa. 11.30.
Minä: Selvä.

Parin tupakan ja kahvikupillisen jälkeen kykenin rakentavaan palautteeseen ja keskusteluun, sain pahoittelut, koska moka ei todellakaan ole ollut mun, eikä edes mun pitkän sairasloman. Suoritan puuttuvat opinnot toisen (tai itseasiassa NELJÄNNEN eri ryhmän mukana tässä, kesä ja heinäkuussa. Valmistuminen elo-syyskuussa, mikä oli mun tavoitekin, kun en toukokuulle olisi missään tapauksessa enää kerinnyt.

Annoin myös palautetta siitä, ettei tieto kulje opettajien ja opiskelijoiden välillä, eikä varsinkaan opiskelijoilta opsolaisille, sekä siitä, että jonkinlaista perehdyttämistä pitäisi antaa opettajille, jos ryhmässä on integroitu oppisopimusopiskelija, että mitä se tarkoittaa ja miten me ne kurssit suoritetaan. Nyt olen saanut opettajien nimilistan kanssa itse huolehtia kurssien materiaalit ja tehtävät opettajanhuoneessa kierrellen (ja aina on joku pois paikalta, ja joku puuttuu, eikä mulla todellakaan ole työpäivien aikana aikaa soitella koululle...), vaikka ryhmän vastaavan opettajan pitäisi saada kaikkien aineiden opettajilta materiaalit ja tehtävät ja postittaa mulle, jos ja kun kurssiin jää vajausta kontaktien osalta.

Sain potkua ja opiskelumotivaatiota. Sain haukkua koulun, järjestelmän, koulutusjohtajan ja pari opettajaa. Tuli hyvä mieli. Vittu. Mulle ei vittuilla. Eikä varsinkaan se opettaja, jonka moka se enimmäkseen oli. Taidan tehdä siitä valituksenkin vielä, jos edelleen on samanlaisen asennevamman kannalla.

Jotenkin jännää. Musta on tullut jotenki tosi itsevarma ja pidän puoleni. Paskaa on riittävästi ollut ilmankin, lisää en sitä enää ota. Olenkohan mä kasvanut?

sunnuntai, 24. helmikuu 2008

:(

1320279.jpg

1320287.jpg

sunnuntai, 17. helmikuu 2008

Fiilistellään nyt kunnolla sitten...

1301865.jpg

679435.jpg

906625.jpg